Lukeminen avartaa. Matkailu avartaa.
Jos nuo kliseet pitävät paikkansa, olen vuoden päästä varmaan tosi tilava tyyppi: sain äskettäin tietää, että lähden silloin Thaimaahan vaihtoon.
Koska kunnon toimittaja ottaa kohteesta etukäteen selvää sulautuakseen paikalliseen väestöön ja löytääkseen skuupit, päätin aloittaa thain kielen opettelun jo nyt. Mustan peruukin omistan jo ennestään.
Näitä ilmauksia tulen varmaan tarvitsemaan
- thongsia (ripuli – varaudun tähän jo henkisesti)
- seven-i-leven thii nai? (Seven Eleven missä? – siltä varalta, että bambunversot alkavat tulla korvista ulos)
- baa (baari – helppo muistaa, lausuminen onnistuu vähän ottaneenakin)
- maj khawdaj (en ymmärrä – takuuvarmasti hyödyllinen)
Seuraavia ilmauksia en toivottavasti tule käyttäneeksi
- chuay-duay, plaa tza-laam! (apua, hai!)
- sak-laai (tatuointi – kerronko, kuinka nähtyä on matkustaa ”etsimään itseään” ja sitten hakkauttaa joku tosi omaperäinen tribaali tai heimokirjoitus olkavarteensa todistukseksi suuresta seikkailusta. Päiväkirjatkin on keksitty.)
- njuu-jong-aang (kuningaskobra – pidän matelijoista vain ongenkoukussa)
- kaang-keeng sa-kii (hiihtohousut – ihan vaan piikiksi Suomeen jääville)
Olo on tällä hetkellä aika dii-dzai. Onnellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti